Talvisodan päätyttyä Virroille tuli 1 200 – 1 500 henkilöä siirtokarjalaisia.
Talvisodan alkaessa Suojärvellä jäi evakuoimatta lähes 1900 asukasta,joista vajaa puolet asui Hyrsylän mutkassa. Kaikki jäivät neuvostojoukkojen vangiksi. He saivat asua omissa kodeissaan 11.2.1940 asti, mutta sitten heidät siirrettiin kahteen leiriin Itä-Karjalan (Neuvostoliiton) puolelle Interposolkkaan ja Kaimaojalle. Vankeusaika siirtoleireillä kesti noin kolme ja puoli kuukautta. Suojärveläiset palautettiin kahdessa erässä 25.5.1940 ja 30.5.1940 Suomeen Värtsilän kautta. Suojärveläisisä siviilisotavankeja kuoli vähän yli 100 henkeä. Heistä 17 kuoli palautuksen jälkeen karanteenileireillä matkan rasituksiin.
Leike: LAATOKKA lehti 20.7.1940 N:o 80
Noin 60 lasta ja 50 äitiä ja vanhusta Hyrsylästä ja n. 1000 Suojärveläistä saapuivat 27.5.1940 ensiksi Helsinkiin, Wiikin kartanon läheisyyteen ja lääkärien valvontaan karanteeniajaksi. Sieltä matka suuntautui Isoonkyröön, sekä Virroille – josta tässä kertomuksia vanhojen lehtileikkeiden muodossa.
Leike: LAATOKKA lehti 13.11.1940 N:o 130
(tekstin laatu heikohko. Juttu jatkuu, samaa saraketta alakappaleeseen asti, kappalejaosta välittämättä)
Toukokuun alussa 1942 palasi Hyrsylänmutkan asujamisto Virroilta ja Isostakyröstä takaisin Karjalaan ja lapset aloittivat koulunkäynnin siellä 4.5.1942.
Kovin kauan ei kestänyt asuminen kotiseudulla. Juhannusaattona v. 1944 alkoi jälleen toinen ja viimeinen vaellus länteen. Nyt matka suuntautui Soinin kuntaan, josta väki siirtyi pääosin Juukaan, mikä oli määrätty Hyrsylän ja Hautavaaran kyläläisten lopulliseksi asuinpaikaksi.
Osa Suojärveläisistä on jäänyt myös Virroille – aikaisemmille asuinsijoilleen.